Will Eisner, sarjakuvaromaanin isäpuoli.

Edesmennyttä Will Eisneria on usein tituleerattu sarjakuvaromaanin isäksi. Totta toinen puoli, nimittäin toinen puoli Atlanttia. Euroopassahan aikuissarjakuvan nousu tapahtui kauan ennenkuin Yhdysvalloissa hoksattiin sarjakuvien olevan muutakin kuin ajanvietettä tenaville. Will Eisner nosti yhdysvaltalaiset aikussarjakuvat yleiseen tietoisuuteen 1978 julkaistulla teoksella Talo Bronxissa. Vuonna 1917 syntyneelle Eisnerille sarjakuvan uudistaminen ei ollut mikään uusi asia. New Yorkilainen Eisner alotti sarjakuvan parissa jo kouluaikoina. Nopeasti hän ymmärsi sarjakuvista myös niiden liiketaloudellisen puolen. Jo 30-luvulla hänellä oli jo oma piirtäjätalli joka tuotti edullista sarjakuvaa massamarkkinoille. Vuonna 1939 hän osui napakymppiin.

Denny Colt, eli The Spirit oli uuden ajan sankari. Samaan aikaan syntyneisiin muihin sankareihin, kuten Teräsmieheen ja Lepakkomieheen verrattuna sarjakuva on jopa moderni. Konsepti on kyllä nähty sittemmin juuri Spiritin innoittamana moneen otteeseen. Naamioitunut sankari ratkoo rikoksia ystävällismielisen poliisipäällikön myhäillessä vieressä. Spiritin kanssa Eisner pystyi kuitenkin panostamaan laatuun. Piirrosjäljessä nähtiin nyt ensi kertaa massamarkkinoilla aikuistuneen Eisnerin huolellinen tekniikka. Ruudut ovat huolella sommiteltuja, ihmishahmot jopa karrikoidun eläviä. Tarinoiden taustalla näkyy komeasti 30-luvun laman ja toisen maailmansodan ränsistämä Amerikka. Tarinat vaihtelevat sujuvasti Noir-henkisistä draamoista kevyisiin hupailuihin, kauhutarinoista romansseihin. Romanssiherkkyyden kannalta olennaista olivan Spiritin naishahmot. Upeat ja uhkeat naishahmot ovat lukijan mieleen tänäkin päivänä. Sarjakuvan ikä huomioonottaen Spiritin naiset olivat muutenkin poikkeuksellisia, älykkäitä, aktiivisia ja rohkeita. Ikimuistoisimpia näistä lienevät P'Gell ja Sand Saref. The Spirit ilmestyi säännöllisesti vuoteen 1952 asti. The Spiritiä on julkaistu suomeksi Tapiiri-lehdessä 80-luvulla. Mikäli haluaa spiritiin tutustua Suomeksi, niin helpoiten tuo onnistuu hankkimalla divareista joku Jalavan 90-luvulla julkaisemista albumeista. Vuonna 2008 ensi-iltansa saaneen elokuvan nähneet älköön pelästykö, sarjakuva on epäonnistunutta elokuvaversiota paljon parempi.

Will Eisnerin uuteen, ansaittuun nousukiitoon siivittänyt erinomainen Bronxilaisen Dropsie Avenuen asukkaiden kohtaloista lamavuosien loppuaikoina kertova A Contract With God (Talo Bronxissa) sai pian jatkoa. Seuraavaksi ilmestyneet scifitarina Life on Another Planet ja lyhyitä humoristisia kohtaamisia sisältävä New York, the big city ovat piirrosjälkea lukuunottamatta keskinkertaista tavaraa, eivätkä Eisneriä halajavalle keräilijälle ole ensi-sijaisella ostoslistalla. Sen sijaan seuraavat kolme ovat kaikki Eisnerin corpuksen aarteita. The Dreamer (suomennettu nimellä Uneksija) kertoo Eisnerin sarjakuvauran alkuvaiheista suuren laman loppuvaiheissa ja nykyaikaan sijoitettu The Building kertoo sentimentaalisesti yhden liikerakennuksen tarinan. A Life Force (Elinvoima) näyttäytyy tässäkin joukossa edukseen. Jopa mestariteokseksi tituleerattu sarjakuvaromaani voisi olla suoraa jatkoa Talolle Bronxissa. Dropsien Avenuella ei elämä edelleenkään ole helppoa fasismin noustessa Euroopassa ja toisen maailmansodan lähestyessä.

Seuraava kolme Eisnerin opusta kuuluvat myös pakolliselle lukulistalle. To The Heart of the Storm (Myrskyn silmään) voisi olla Talon Bronxissa ja Elinvoiman rinnakkaisteos. Suoraan omaelämänkerrallinen 208-sivuinen teos kertoo Eisnerin oman tarinan sotaa edeltävältä ajalta. Invisible People (Näkymättömiä ihmisiä) taas on Eisnerin pessimistisin teos. Se kertoo kolme tarinaa, joissa muiden välinpitämättömyys johtaa pienen ihmisen tuhoon. Harmillisesti suomentamaton Dropsie Avenue sitten viimeistelee Eisnerin tarinat kyseiseltä kadulta. Eisnerin sarjakuvaromaanit käsittelevät useimmiten historiallisia juutalaisyhteisöjä. Etenkin myöhäistuotanto käsitteli usein antisemitismiä.

Eisnerillä on hämmästyttävän eläväinen kynänjälki. Hänen taipumuksensa hieman vanhakantaiseen melodraamaan ei kalpene Eisnerin ylivertaisen kyvyn selkeyttää monimutkaisiakin tunteita ja tapahtumia yhdessä ruudussa. Tämä tekeekin hänen teoksensa erinomaisen helposti lähestyttäväksi laajalla ikäskaalalla. Aivan lapsia teokset tuskin viehättävät, muuta teini-iästä eläkkeelle lienee sopiva kohderyhmä. Eisneriä lukiessa ovat kyynelet herkässä, tällaisella kyynikollakin. Alkukielella nettikaupoista löytyy kaikista teoksista painoksia. Mikäli Eisneria halajaa suomeksi, niin suurin osa löytyy kyllä kohtuuhintaisina yleensä 6-20 euron hintaan divareista. Ainoastaan Talo Bronxissa on pienen painoksensa vuoksi noussut kohtuuttomiin, 50-100 euron hintoihin.

Eisner menehtyi vuonna 2005. Hänen mukaansa on nimetty Yhdysvaltain sarjakuvateollisuuden nimekkäimmät vuotuiset palkinnot, Eisnerit.